Asun keskellä peltoja, jossa tuulee aina. Muutamana viime päivänä on kuitenkin ollut harvinaisen kova tuuli, joka on puuskissa jopa saanut vanhan hirsitalon rungon heilumaan ja natisemaan liitoksissaan. Kun kävin kaupungissa ruokaostoksilla, siellä oli tyyntä ja lämmintä, mutta heti auton ohitettua viimeiset lähiöt ja saavuttua peltoaukeille tuuli alkoi taas.
Aloin miettiä, miten luonto selviää säätilojen vaihtelusta. Tajusin, että kaikelle kasvavalle on elintärkeää olla joustava. Puu taipuu tuulessa, mutta jos se ei jousta, se katkeaa tai irtoaa juurineen maasta. Myrskyjen tuhoamista puista on säännöllisesti uutisia täällä Suomessakin.
Meille ihmisille joustaminen on yhtälailla tärkeää elämän myrskyissä, jotta emme katkeaisi tai menettäisi jalansijaamme elämässä. Joustaa voi monella tapaa, fyysisesti tai henkisesti. On tärkeää pitää fyysinen ruumis kunnossa, liikkuvana ja elinvoimaisena. Hyvä fyysinen olo auttaa pitämään mielen avoimena ja positiivisena. En tarkoita, että jokaisen pitäisi olla aktiiviurheilija tai jumpata joka päivä säännöllisesti, vaan että kuuntelee omaa kehoaan eikä anna sen jämähtää paikalleen sohvannurkkaan. Lepo on yhtälailla tärkeää kuin kohtuullinen liikkuminen.
Tärkeintä on mielestäni kuitenkin henkinen joustavuus, joka sallii ihmisen olla utelias ja haluta uutta tietoa. Kaikkea ei pidä uskoa eikä hyväksyä, mutta elämää auttaa huomattavasti kun on avoin erilaisuudelle. Silloin voi seisoa tukevasti omilla juurillaan ja kasvaa omalla maaperällään elämän myrskyissä ja tuiverruksissa ilman pelkoa katkeamisesta tai kaatumisesta.
Tyyntä päivää sinulle lukijani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti