Ann Albers 14.12.2013
Rakkaat ystäväni, rakastamme teitä niin paljon!
Vaikka tämä ei näytä joulun aikaan sopivalta aiheelta, haluamme tänään puhua teille taipumuksestanne verrata itseänne muihin. Rakkaat, me näemme nyt niin monen teistä maan päällä elävistä toivovan, että teillä olisi mitä toisillakin on ja tuntevan että olette jääneet jostakin paitsi, koska ette pysty ostamaan kaikkia haluamianne lahjoja, ette nauti kaipaamastanne elämäntyylistä, ette ole vielä löytänyt keinoa elää unelmakodissanne tai ette tiedä miten tavata suurimpien unelmienne puoliso - mutta toisilla on jo nämä asiat.
Kun huomaatte haluavanne samoja asioita mitä toisilla jo on, muistakaa että te myös voitte saada ne. Voitte käyttää taipumustanne vertailuun sen osoittajana, että on olemassa jotain mitä haluatte luoda. Te haluatte luoda lisää vaurautta. Te haluatte luoda suurempaa rakkautta. Te haluatte asua talossa, joka ylentää mieltänne. Te haluatte lievittää maailman kipua, yksinäisyyttä ja sairauksia. Nämä kaikki ovat hyviä asioita! Ne kaikki ovat aitoja toiveita. Mutta pysähtykää siihen, koska kateellinen sydän tai vertaileva sydän tuntee puutetta, arvottomuutta, epätoivoa ja alistumista. Totuuden täyttämä sydän sanoo: "Voi, katsokaa tuota. Olen kateellinen. Vertaan itseäni muihin. Nyt on aika kiittää sydäntäni. On aika luoda." Lopettakaa kysymästä, miksi toisilla on jotain mitä teillä ei ole ja yksinkertaisesti alkakaa luoda!
Kiittäkää heitä, joilla on jotain mitä teillä ei ole. Jos he ovat saavuttaneet oman asemansa rehellisesti, hyvällä tavalla, kuvitelkaa olevanne heidän paikallaan. Miltä se tuntuisi? Juhlikaa! He näyttävät teille tietä! Keskittykää tuohon tunteeseen joka päivä. Todellisuudessa te haluatte tunteita. Te luulette, että ne tulevat tilanteesta tai asiasta, mutta tosiasiassa pystytte löytämään nuo tunteet vain kuvittelemalla, että teillä on jo se tilanne tai asia, jota haluatte. Ulkoinen todellisuutenne peilaa sisäistä tilannettanne. Täyttäkää sisäinen elämänne haluamallanne elämällä ja seuratkaa sitten vain sen toteutumista ulkoisessa maailmassa. Käyttäkää aikaa affirmoiden, kuvitellen, piehtaroiden kuvitellun todellisuuden autuudessa, jossa teillä on jo kaikki haluamanne. Etsimänne tunteet ovat siellä koko ajan. Menkää niihin mukaan ja pian teidän todellisuutenne alkaa muuttua. Universumi vastaa aina rakkaudella.
Joten kun huomaatte sanovanne: "Voi, toivoisin että minullakin olisi tuota", kateellisena, kaipaavana tai millä tahansa ei-voimallisella tavalla, pysähtykää. Aivan kuin lapsi pyytäisi joulupukilta lahjaa, sanokaa aivan samalla tavalla aivan erilaisella ja voimantäyteisellä tavalla: "Rakas Jumala, toivon sitä samaa mitä tuolla ihmisellä on. Tunnen syvän kaipauksen sydämessäni. Tiedän olevani sen arvoinen. Ole hyvä ja tuo se minulle oikeaan aikaan ja oikealla tavalla." Ja sitten, rakkaat, aivan kuin lapsi, joka odottaa joululahjaansa, tietäkää että tämä olemus on kuullut toiveenne ja toimii teidän elämässänne kunhan vain te uskotte siihen kuin lapsi joulupukkiin.
Kaikkea hyvää! Rakastamme teitä niin paljon!
- Enkelit
Viesti Annilta:
Hei kaikki!
Olen aikaisemmin tuntenut syyllisyyttä, kun olen vertaillut itseäni toisiin, ja tuntenut olevani huonompi. En koskaan unohda harjoitusta, jonka enkelit antoivat minulle, jotta pääsisin eroon tuosta taipumuksesta. He käskivät minun tehdä pienet jalustat puusta ja muovailla savesta pienet hahmot niiden päälle. Hahmojen tuli esittää jokaista, jota pidin parempana, älykkäämpänä, kauniimpana, henkisempänä jne. Huomasin että minun olisi pitänyt tehdä tuhansia pieniä savihahmoja, joten valitsin vain muutaman kaikkein tärkeimmän hahmon. Yksi suosikeistani oli Jeesus. Jopa enkeleiden pitää myöntää, että hän on henkisempi, ajattelin itsekseni. Olin lopultakin löytänyt jonkun, jota pystyin vertaamaan itseeni, jonkun jonka voin laittaa jalustalle täydellä syyllä!
Kun lopetin harjoitukseni, istuin katselemassa kaikkia näitä pieniä savihahmoja, jotka seisoivat jalustoillaan, ja tiesin että enkelit yrittivät sanoa: "Katso, kaikki ne on tehty savesta, samasta aineesta! Teidät kaikki on tehty Jumalan rakkaudesta, samasta aineesta! Ymmärrätkö nyt?" Olin mielestäni älykäs. "Mutta Jeesus, sinä olit niin paljon rakastavampi kuin minä pystyn koskaan olemaan", sanoin hiljaa. Äkkiä ilman mitään näkyvää syytä pieni Jeesusta esittävä valkoinen savihahmo, jonka olin muovaillut, lensi jalustaltaan lattialle ja laskeutui jalkojeni eteen. Se ei kaatunut, se lensi. Kuulin enkelten nauravan: "Älä vertaa itseäsi minuun", kuulin, "Meidät kaikki on tehty Jumalan rakkaudesta. Meillä kaikilla on oma paikkamme ja tarkoituksemme, jotka ovat yhtä tärkeitä. " Tunsin mahtavan rakkauden voiman virtaavan olemukseni läpi ja tiesin, että vertailun tuli loppua. Kuten eräs rakas sielu sanoi vuosia myöhemmin, pöydän jalat ovat yhtä tärkeät kuin pöydänkansi.
Joten nyt en enää vertaile itseäni. Olen se joka olen. En ole kaikkein kaunein enkä hienostunein sielu planeetalla. Kompuroin sanojen kanssa luokassa ja joskus portaissa. Minulla on mukava koti ja elämä, mutta ei niin paljon kuin joillakin muilla, kuitenkin enemmän kuin joillakin toisilla. Tiedän mitä kykyjä minulla on ja mitä ei ole. Aion viettää oikein onnellisen joulun, mutta en taatusti sellaista kuin Norman Rockwell on kuvannut. Ja viimeiseksi, kiitos luojalleni, olen saavuttanut elämässäni pisteen, jossa yritän vain olla oma itseni. Ruusu tulisi hulluksi yrittäessään jäljitellä tulppaania ja toisinpäin. Me olemme täällä ainoastaan yrittämässä olla oma itsemme. Joten jos sinä, kuten minä aikaisemmin, vertaat mielelläsi itseäsi muihin, vaivihkaa tai suoremmin, lopeta. Olet täydellinen sellaisena kuin olet. Olet se joka sinä olet. Ja se on kaikki mitä sinun tulee olla. Se on valtava lahja!
Vietä hyvä viikko ollen oma kaunis itsesi!
Rakastan teitä kaikkia,
Ann
www.VisionsFromHeaven.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti